Tiedotteet

Organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli – Innovaatiokyvyn kehittäminen osana johtamisjärjestelmää (STT 8.6.2004)
Yritysten ja julkisen vallan tuottavuuden parantamiseen on luotu uusi työkalu, jonka avulla organisaatiot voivat mitata kykyään tuottaa innovaatioita. Mittariston on kehittänyt Tieliikelaitoksen markkinointijohtaja Jukka Yliherva tuoreessa Oulun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Ylihervan mukaan mittarien puute on haitannut organisaatioiden innovaatiokyvyn määrätietoista kehittämistä. Innovaatiot eli taloudellista hyötyä tuovat uudet ratkaisut ovat avainasemassa tuottavuuden nostamisessa. Tarvetta parantaa tuottavuutta aiheuttaa puolestaan väestön ikääntyminen, työpaikkojen siirtyminen Kiinan ja Intian kaltaisiin maihin sekä verokilpailu.

– Tuottavuutta voidaan parhaiten kehittää, jos organisaatiolla on kyky uudistua ja tuottaa innovaatioita, Yliherva arvioi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hänen kehittämänsä mittaristo on kolmitasoinen, ja siihen liittyy sekä organisaation oman henkilökunnan että ulkoisten yhteistyökumppanien arviot vahvuuksista ja heikkouksista. Tuloksena on numeroin mitattua tietoa, jota yrityksen tai julkisen organisaation johto voi käyttää hyväkseen innovaatiokyvyn kehittämisessä.

Tähän mennessä jo yli sata organisaatiota on mitannut oman uudistumis- ja innovaatiokykynsä sekä saanut analyyseja suosituksineen tuottavuuden parantamiseksi. Mittaristo saatavissa myös internetistä osoitteesta www.innovaatiomittaus.fi.

Tieliikelaitos esimerkkitapaus
Tutkimuksessaan Yliherva käytti Tieliikelaitosta esimerkkiorganisaationa. Mittauksissa alihankkijat arvioivat Tieliikelaitoksen suurimmaksi vahvuudeksi ammatillisen osaamisen ja heikkoudeksi liian lyhytjänteisyyden.

Tieliikelaitos on aloittanut toimintatapojensa kehittämisen tuottavuutta edistävällä tavalla. Myös alihankkijoiden keskuudessa mittaukset on otettu hyvin vastaan, ja mittarit ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta, Yliherva kertoi.

Mittareilla voi olla myös laajempaa kansantaloudellista merkitystä, sillä valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi koko julkisen sektorin tuottavuuden kasvun. Ylihervan mielestä ensin pitäisi tutkia, mitä tehokkuuseroja julkisella sektorilla todella on olemassa, jotta päätös tuottavuuden parantamisesta ei jäisi pintapuoliseksi.

Julkisten hankintojen arvo on noin 11 miljardia euroa vuodessa eli kolmannes julkisen sektorin käyttömenoista. Hankintoja tehostamalla on arvioitu olevan mahdollista saavuttaa jopa 25 prosentin säästöt. Ylihervan mukaan hänen kehittämäänsä työkalua voidaan hyödyntää myös valtioneuvoston tuottavuuden parantamisohjelmassa.

Kumppanuus keinoksi parantaa tuottavuutta
Yliherva korosti, että yhteistyökumppanuus eri organisaatioiden välillä on noussut yhä tärkeämmäksi keinoksi parantaa tuottavuutta. Jokaisella organisaatiolla on oman sisäisen rakenteen ja inhimillisen pääoman lisäksi ulkoisia yhteyksiä, joiden kaikkien pitää toimia innovaatiokykyä tukevasti.

Erilaisten näkemysten pitää kohdata organisaatiossa, tavoitteita pitää olla, innovaatioita pitää palkita ja arvojen täytyy tukea niiden syntymistä, jotta organisaation innovaatiokyky paranisi. Organisaatioiden täytyy myös tietää, miten se sijoittuu suhteessa muihin vastaaviin organisaatioihin.